METSO haltuun - seminaari ja retki

METSO haltuun -päivä 24.9.2012

Tervetuloa mukaan Salossa järjestettävään METSO-seminaariin ja retkiaamupäivään!
METSO haltuun -päivä tarjoaa tietoa ja käytännön esimerkkejä kokonaisvaltaisesta valuma-aluekohtaisesta maa- ja metsätalousalueiden yleissuunnittelusta sekä METSO-ohjelman paikallisesta toteuttamisesta Salon alueella.

RETKI
KLO 9.00 Lähtö Salon kaupungintalon P-alueelta
KLO 11.30 Paluu Salon kaupungintalolle
Retkellä tutustutaan asiantuntijoiden opastuksella METSO-ohjelmaan soveltuviin kohteisiin Salon seudulla. Retken hinta 12 €.
HUOM. Bussikuljetuksen järjestämisen vuoksi ilmoittautumiset viimeistään pe 21.9. niina.ruuska(at)salo.fi / (044) 778 7815

SEMINAARI
KLO 13.00-15.30
Paikka: Hilkansali, Vilhonkatu 2 (Musiikkiopiston sali, 2. krs)
Seminaari on kaikille avoin ja maksuton.

Seminaariin puhujaksi on tulossa muun muassa ympäristöministeri Ville Niinistö ja METSO-ohjelman asiantuntijoita muista organisaatioista. Valokuvaaja Jarmo Markkasen kuvien kautta saadaan näkymiä metsien nisäkkäiden elämää.

Kuinka löydetään ne alueet, joille metsätalouden ympäristönhoitotoimia tulisi keskittää, jotta niistä olisi eniten hyötyä luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta?
Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu –verkostossa on kehitetty toimivia käytäntöjä METSO-kohteiden kartoittamiseen ja kokonaisvaltaiseen valuma-aluekohtaiseen suunnitteluun maa- ja metsätalousalueilla. Kokonaisvaltainen tarkastelu mahdollistaa kohteiden paremman kytkeytyneisyyden. Suunnittelu on hiottu valmiiksi niin, että sitä voidaan käytännössä hyödyntää Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä ja ELY-keskuksissa. Tältä osin verkostolla on paljon paikallistasoa laajempi vaikuttavuus.

Mitä annettavaa METSO-ohjelmalla on Salolle? Ekologisia arvoja edistävät hankkeet, kuten Vihreä Laakso, METSO-hankkeet, Cofreen ja Rauvolanniitun ruokokattotalojen asuinaluetta koskevat suunnitelmat, lisäävät asukasviihtyvyyttä ja paikkakunnan vetovoimaisuutta myös yritystoiminnan kannalta. METSO-ohjelman periaatteisiin kuuluu myös ottaa huomioon luonnonarvoiltaan tärkeiden kohteiden merkitys elinkeinotoimintaan, virkistys- ja matkailukäyttöön sekä kulttuuriarvoihin.

Geologian päivän retki la 15.9

Valtakunnallista Geologian päivää vietetään lauantaina 15.9.2012. Myös Salossa tehdään teemaretki maaperägeologisesti mielenkiintoiselle Hyyppärän alueelle ja Särämäelle. Lähde mukaan!

Aikataulu:
Bussi lähtee Salon kaupungintalon P-alueelta klo 9.00 kohti Hyyppärää ja Särämäkeä. Paluu tapahtuu samaan paikkaan noin kello 13.00 (tosin luonnossa retkeillessä aika tahtoo usein lentää, joten paluuaika voi tuosta venähtää...). Jos haluat nousta kyytiin jostain matkan varrelta, ilmoita siitä etukäteen koordinaattorille (p. 044-778 7815).

Asiantuntijaoppaana retkellämme toimii maaperägeologi Jussi Ahonen. Bussimatkan aikana ja Hyyppärän vaikuttavissa maastokohteissa saamme kiinnostavaa tietoa alueen geologiasta ja tapahtumista, jotka ovat muovanneet maiseman sellaiseksi, millaisena me sen tänä päivänä voimme nähdä.

Heikolan talossa SALOMETSO-huone

Tervetuloa visiitille Heikolan taloon Kulttuurikeskus Villiin!


Talon avajaiset ovat tiistaina 14.8. kello 10.00. Heikolan talo löytyy osoitteesta Tehdaskatu 2 (valkoinen rakennus), karttalinkki tässä.
Luvassa on myös ensimmäisen kiitos-kahvituksen aiheen paljastus sekä kahvittelua. Kuukauden mittaisen Heikolan joutsenlaulun kunniaksi kuulemme myös fanfaarin. Talossa on paljon nähtävää ja koettavaa - tule käymään ja tuo tuttusi mukana!

Kuva: Lasse Korpi

Myös SALOMETSO-hanke esittelee Heikolassa toimintaansa ja METSO-ohjelmaa  (eli Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa 2008-2016) . Huone löytyy alakerrasta vasemmanpuoleisen sisäänkäynnin lähistöltä. Luonnonsuojeluteema on vahvasti esillä upeiden luontokuvien muodossa (mm. Jarmo Markkanen) ja Salon Seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Salon 4H:n toiminnasta löytyy paljon tietoa.

 

Heikolan talon avajaisissa 14.8

Laiduntreffit tiistaina 7.8 klo 12-16

Elokuussa retkeillään laitumille yhdessä SALOMETSOn ja WWF:n ja Tapion metsälaidunhankkeiden kanssa

Klikkaa suuremmaksi

Laiduntreffeille pääsee mukaan yhteiskyydityksellä myös Salosta tai Perniöstä.

Lisätiedot ja kyyditykset: Niina Ruuska 044 778 7815 tai niina.ruuska@salo.fi
Osallistumismaksu 12 €.

Treffeillä kuullaan, miten luonnonlaitumien hoidolla voidaan edistää maisema- ja luonnonarvoja ja tutustutaan Leipyölin tilaan ja muutamaan muuhun laidunnuskohteeseen. Tilaisuuden järjestää SALOMETSO-hanke ja WWF:n ja Tapion yhteishanke. Yhteistyökumppaneista paikalla myös maisemanhoidon- ja erityisympäristötukineuvoja Riitta-Liisa Pettersson, Tasapainoa luontoon – Balans i naturen -neuvontahankkeen vetäjä ProAgria Suomen Talousseurasta. Hankealueena mm. Särkisalo.

Kokoontuminen Salon kaupungintalolla (Tehdaskatu 1) klo 11.15 ja 
Perniön ABC:n pihalla klo 11.45, lähdemme siitä ensimmäiseen laidunkohteeseen, joka on Kontolan tila (jos tulet omalla kyydillä, älä käänny Mussaari-kyltin kohdalla, vaan Kontola-kyltiltä).

Karttalinkki ABC:lle

Hyyppärässä nähtyä ja tehtyä

SALOMETSOn luontoretki Kiikalaan ja Someron puolelle Yrttikorpeen toteutettiin kahden autokunnan pienoistutkimusmatkana, jolla nähtiin sekä Hyyppärän harjualueen paahteisten ympäristöjen lajistoa, että pienilmastoltaan kosteiden lähdevaikutteisten kasvupaikkojen lajeja.
Tämän blogin taustakuva on otettu aurinkoisena päivänä Hyyppärän harjurinteiltä, mutta retkipäivänä ei paahteisuudesta saatu aistikokemuksia, sillä sade tihuutti hiljalleen pitkin päivää.

Yrttikorven rehevää kasvillisuutta. Tuoksumatara (Galium odoratum) kukkii keskellä valkoisena.

Saimme tuntumaa myös käytännön luonnonsuojeluhommiin, kun talkoovoimin kitkimme horsmia ja hietakastikkaa siirtoistutettuja kasveja varjostamasta.
Katso miltä kasvit näyttävät, linkki Lounais-Suomen uutisiin alla (ohjelma katsottavissa 19.8 saakka).
http://areena.yle.fi/tv/1620144

 

 

http://areena.yle.fi/tv/1620144

Siirtoistutetut lajit:

Idänkeulankärki (Oxytropis campestris)

Hietaneilikka (Dianthus arenarius)

Kangasraunikki (Gypsophila fastigiata)

Kangasajuruoho (Thymus serpyllum)

Huom! Nämä kasvilajit ovat rauhoitettuja, eikä niitä saa vahingoittaa, kaivella maasta tai siirtää omaan puutarhaan. Näin surkeasti näytti kuitenkin eräälle hietaneilikalle käyneen.

Kangasajuruoho, kangasraunikki, hietaneilikka sekä idänkeulankärki ovat paahdeympäristöjen kasvilajeja, jotka vaativat avoimen ja niukkaravinteisen kasvualustan. Maanpinnan ja kasvipeitteen säännöllinen kuluminen ja rikkoontuminen ovat lajien menestymisen edellytys. Aiemmin kulutusta ja luontaista häiriötä synnyttivät mm. laidunnus ja luonnonkulot. Nykyisin monet kasvupaikat ovat umpeutuneet, kun häiriötekijöitä on vähemmän. Myös typpilaskeuman aiheuttama rehevöityminen lisää kilpailijoiden menestymistä.
Näiden uhanalaisten kasvilajien sekä niistä riippuvaisten lukuisten hyönteislajien säilyminen riippuukin pitkälti siitä, millaisia uusia häiriötekijöitä sopiville kasvualustoille voidaan aiheuttaa. Esimerkiksi Kiikalassa lajit menestyvät lentokeskuksen avoimella kentällä, jossa on säännöllisesti ajoneuvojen ja alueella liikkuvien ihmisten aiheuttamaa kulutusta. Myös tienpientareiden muokkaaminen ja kaivaminen voivat tuottaa sopivia elinympäristöjä näille kasveille.

Siirtoistutuksia Hyyppärässä tehneen luonnonhoitoalan moniosaajan Roine Larssonin mukaan hietaneilikan ja kangasraunikin siemeniä on poimittu jo kolmena vuonna (vaatii luvan). Siementen kylmäkäsittelyn jälkeen siemenistä kasvatetut taimet on siirretty uusille kasvupaikoille. Kasveja ei siis ole kaivettu maasta siirtoa varten (paitsi kangasajuruohoa on otettu jonkin verran lentokeskuksen alueelta, missä sitä esiintyy runsaasti).

Taimille sopivia istutuspaikkoja oli tarjolla, kun tienvarren ravinneköyhää kasvualustaa saatiin paljastettua vesiputken kaivuutöiden yhteydessä.

Kokeilu on tähän saakka onnistunut hyvin. Siemenet itävät helposti ja taimet ovat menestyneet uusilla kasvupaikoilla. Ongelmana on kuitenkin se, että kilpailijat (puiden taimet, hietakastikat, horsmat) ovat ravinteiden vähyydestä huolimatta alkaneet vallata elintilaa ja varjostaa kasveja. Tämän vuoksi alueiden hoito on jatkossakin tärkeää.

Raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) Yrttikorvessa.

Yrttikorvessa on väinönputken (Angelica archangelica) ainoa esiintymä Etelä- ja Keski-Suomessa. Kasvi rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella.

Lue lisää Hyyppäränharjun alueen retkeilymahdollisuuksista Salon nettisivuilta:
http://www.salo.fi/ymparistojaluonto/luontojaretkeily/luontokohteetjareitit/hyypparanharjukultalahdejasaramaki/default.aspx

Kuvia retkiltä 1-4

SALOMETSO on retkeillyt kevään ja kesän mittaan jo seitsemän kertaa.
Alla muutamia kuvamaistiaisia retkiltä.
Vielä on hanketta jäljellä - seuraile ilmoittelua ja lähde mukaan tuleville retkille. Elokuussa 7.8 on vuorossa "Laiduntreffit".


METSO-aiheisia juttuja ja kuvia myös täällä:

https://www.facebook.com/1001tapaatykatametsasta

SALOMETSOn retkien kuvasatoa

 Kuvat: Niina Ruuska, ellei toisin mainittu.

 

Jalopuulehto kevätasussa -retki 26.4.2012

Halikko, Vaisakon tammilehto. Oppaana Antti Nyman
METSO-elinympäristö: Lehdot

Imikkä (Pulmonaria obscura)

 

Imikkä ja valkovuokon lehtiä. Sinivuokko oli jo kukassa.

Tammivaltaisen jalopuumetsän rakenteen näkee parhaiten keväällä ennen lehtien puhkeamista. Jalopuulehtoja toivotaan METSO-ohjelmaan lisää.

Terva- ja harmaaleppää merenrannalla.

Miten kuvaan metsän monimuotoisuutta? - Valokuvausretki 2.5.2012

Salo, Maalu/Karjaskylä. Oppaana luontokuvaaja Jarmo Markkanen.
Kiitos Leenalle kuvista!
METSO-elinympäristöt: Runsaslahopuustoiset metsät, Pienvesien lähimetsät, Monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

"Miten ne säädöt piti olla?" Vihreänharmaasta runkoviidakosta on haasteellista saada järjellistä kuvaa ilman oikeanlaisia kamera-asetuksia. (Kuva: Leena Nousiainen)

Näin...

...vai näin?

"Hulluna puuhun"

Efektitreeniä

Kameroiden säätöä

Maisemakuvausta jyrkänteen reunalta (Kuva: Leena Nousiainen)

Kameroiden säätöä Jarmo Markkasen johdolla (Kuva: Leena Nousiainen).

Runsaslahopuustoista kangasmetsää (METSO-ohjelmaan toivottu elinympäristö).

Mitä kuva kertoo metsästä?

Retki Häntälän notkoille 3.5.2012

Someron Häntälä. Oppaana Anne Heino.
METSO-elinympäristö: Puustoiset perinneympäristöt

Reippaat retkeläiset!

Häntälän kuvankaunista notkomaisemaa.

Pystykiurunkannus (Corydalis solida) on pikkuapolloperhosen toukan ravintokasvi. Jos malttaa seurailla (tuntitolkulla) paahteisella kohdalla kasvavia kiurunkannuksia, voi hyvällä tuurilla nähdä toukan ruokailevan!

Puustoiset perinneympäristöt on yksi kymmenestä METSO-ohjelmaan toivotusta elinympäristöstä.

Ojan vesi oli tässä vaiheessa kevättä melko matalalla.

Maanvyörymän reunaa ojan varrella.

Laidun ilta-auringossa.

Häntälästä kotoisin oleva pikkuapollonaaras (Parnassius mnemosyne) siirtyi uusille laidunmaille Rekijoelle 20.6)

METSO-retki ja Metsonpoikanen-metsäpaja

Teijon retkeilyalue, Matildajärvi-Lähdesuo. Oppaana Johanna Ruusunen.
METSO-elinympäristöt: Puustoinen suo, Runsaslahopuustoinen metsä

Näsiä (Daphne mezereum)

Lähdesuo on hieno esimerkki arvokkaasta puustoisesta suosta (METSOon toivottu elinympäristö).

Lähdesuo alueella kulkevan puron uoma kiemurteli runsaslahopuustoiseen metsään.

Purouomaa.

SALOMETSOn retket: Särkisaloon ja Kiikalaan

Tänään retkeillään Särkisalossa, 

Kiikalan retkeen muutoksia

koordinaattorille numeroon 044-778 7815 

tai niina.ruuska(at)salo.fi

Särkisalon retken aikataulusta:

Särkisalon retkelle lähdemme bussilla Salon kaupungintalon P-alueelta klo 9.00. Myös matkan varrelta otetaan kyytiin retkelle ilmoittautuneita, ilmoitathan siis mistä olet tulossa.
Retkellä vierailemme mm. Klintinmäellä ja Vähämaan suunnalla kalkkikallioiden erikoislaatuista lajistoa nähden. Oppaana toimii Kimmo Syrjänen (SYKE). Kalkkikallioista voit lukea lisää täältä.
Lounastauon jälkeen matkaamme bussilla lossikyydissä Petun Arboretumiin, joka kierretään pääosin bussista katsellen. Jalkaudumme kiinnostavissa kohteissa, kuten jättituijia kasvavassa metsikössä. Petun lossirannassa sijaitsee myös luomutilan itsepalvelupuoti, jossa voimme aikataulun salliessa pysähtyä.
Villa Tallbacka sijaisee sopivasti paluureitin varrella. Seppo Willgren kertoo talon historiasta ja voimme vierailla myös pihakirppiksellä.
Paluu Saloon noin kello 15.00

Bussissa on ilmastointi, jääkaappi ja WC. Omia eväitä ja juomaa kannattaa ottaa mukaan ja pysähdymme puolen päivän aikoihin tauolle Förbyssä Kotkanpesässä.
Varusteet: hyvät kengät, sillä maasto on paikoin kallioista ja lohkareistakin, ja voi sateella kalliopinnat voivat olla liukkaita. Muutamissa kohteissa maasto on jyrkkää ja Klintinmäellä liikumme jyrkänteen läheisyydessä, joten varovaisuus on tarpeen etenkin lasten kohdalla!

Tervetuloa mukaan!

Kiikalan retki ei vähäisen osallistujamäärän vuoksi toteudu aiemmin kerrotussa muodossaan.

Kiikalan retken aikataulusta:

Retkelle lähdemme bussilla Salon kaupungintalon P-alueelta klo 9.00. Myös matkan varrelta otetaan kyytiin retkelle ilmoittautuneita, ilmoitathan siis mistä olet tulossa.
Hyyppärän harjualueella vierailemme Kultalähteellä ja Kalattoman suppajärvellä. Yrttikorvessa ja Varesjoella tutustutaan pienvesien lähimetsiin. Retkellä nähdään myös onnistuneita esimerkkejä Hyyppärän alueella esiintyvien uhanalaisten kasvilajien siirtoistutuksista.


Pysähdymme puolenpäivän aikoihin Kiikalan lentokeskuksen tiloissa, jonne Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistys on järjestänyt buffetin. Kahvin ja sämpylän hinta on 5 €.


Varusteet: kumisaappaat tai vedenpitävät kengät on hyvä olla mukana. Harjumaasto on paikoin vaativaa kulkea jyrkkien korkeuserojen vuoksi. Omia eväitä ja juomaa kannattaa ottaa mukaan.
Bussissa on ilmastointi, jääkaappi ja WC.

Tervetuloa mukaan!