SALOMETSOn luontoretki Kiikalaan ja Someron puolelle Yrttikorpeen toteutettiin kahden autokunnan pienoistutkimusmatkana, jolla nähtiin sekä Hyyppärän harjualueen paahteisten ympäristöjen lajistoa, että pienilmastoltaan kosteiden lähdevaikutteisten kasvupaikkojen lajeja.
Tämän blogin taustakuva on otettu aurinkoisena päivänä Hyyppärän harjurinteiltä, mutta retkipäivänä ei paahteisuudesta saatu aistikokemuksia, sillä sade tihuutti hiljalleen pitkin päivää.
 |
| Yrttikorven rehevää kasvillisuutta. Tuoksumatara (Galium odoratum) kukkii keskellä valkoisena. |
Saimme tuntumaa myös käytännön luonnonsuojeluhommiin, kun talkoovoimin kitkimme horsmia ja hietakastikkaa siirtoistutettuja kasveja varjostamasta.
Katso miltä kasvit näyttävät, linkki Lounais-Suomen uutisiin alla (ohjelma katsottavissa 19.8 saakka).
http://areena.yle.fi/tv/1620144
Siirtoistutetut lajit:
Idänkeulankärki (Oxytropis campestris)
Hietaneilikka (Dianthus arenarius)
Kangasraunikki (Gypsophila fastigiata)
Kangasajuruoho (Thymus serpyllum)
Huom! Nämä kasvilajit ovat rauhoitettuja, eikä niitä saa
vahingoittaa, kaivella maasta tai siirtää omaan puutarhaan. Näin surkeasti näytti
kuitenkin eräälle hietaneilikalle käyneen.
Kangasajuruoho, kangasraunikki,
hietaneilikka sekä idänkeulankärki ovat paahdeympäristöjen kasvilajeja, jotka vaativat avoimen ja
niukkaravinteisen kasvualustan. Maanpinnan ja kasvipeitteen säännöllinen
kuluminen ja rikkoontuminen ovat lajien menestymisen edellytys. Aiemmin kulutusta
ja luontaista häiriötä synnyttivät mm. laidunnus ja luonnonkulot. Nykyisin
monet kasvupaikat ovat umpeutuneet, kun häiriötekijöitä on vähemmän. Myös typpilaskeuman
aiheuttama rehevöityminen lisää kilpailijoiden menestymistä.
Näiden
uhanalaisten kasvilajien sekä niistä riippuvaisten lukuisten hyönteislajien
säilyminen riippuukin pitkälti siitä, millaisia uusia häiriötekijöitä sopiville
kasvualustoille voidaan aiheuttaa. Esimerkiksi Kiikalassa lajit menestyvät
lentokeskuksen avoimella kentällä, jossa on säännöllisesti ajoneuvojen ja
alueella liikkuvien ihmisten aiheuttamaa kulutusta. Myös tienpientareiden
muokkaaminen ja kaivaminen voivat tuottaa sopivia elinympäristöjä näille kasveille.
Siirtoistutuksia Hyyppärässä tehneen luonnonhoitoalan moniosaajan Roine Larssonin mukaan hietaneilikan ja kangasraunikin
siemeniä on poimittu jo kolmena vuonna (vaatii luvan). Siementen
kylmäkäsittelyn jälkeen siemenistä kasvatetut taimet on siirretty uusille
kasvupaikoille. Kasveja ei siis ole kaivettu maasta siirtoa varten (paitsi
kangasajuruohoa on otettu jonkin verran lentokeskuksen alueelta, missä sitä
esiintyy runsaasti).
Taimille sopivia istutuspaikkoja
oli tarjolla, kun tienvarren ravinneköyhää kasvualustaa saatiin paljastettua vesiputken kaivuutöiden
yhteydessä.
Kokeilu on tähän saakka
onnistunut hyvin. Siemenet itävät helposti ja taimet ovat menestyneet uusilla
kasvupaikoilla. Ongelmana on kuitenkin se, että kilpailijat (puiden taimet,
hietakastikat, horsmat) ovat ravinteiden vähyydestä huolimatta alkaneet vallata
elintilaa ja varjostaa kasveja. Tämän vuoksi alueiden hoito on jatkossakin tärkeää.
 |
| Raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) Yrttikorvessa. |
 |
| Yrttikorvessa on väinönputken (Angelica archangelica) ainoa esiintymä Etelä- ja Keski-Suomessa. Kasvi rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella. |
